Rauhaa rakentamassa

Jo toisena peräkkäisenä lauantaina jouduin todistamaan Helsingissä Israelin suurlähetystön edessä kokoontunutta mielenosoitusta Lähi-Idän levottomuuksien takia.

On harmillista että rauhaan pyritään ympäri maailmaa toimenpiteillä jotka vain työntävät rauhaa todellisuudessa kauemmaksi. Jos yritämme vihalla, raivolla tai jopa väkivallalla pakottaa yhden osapuolen tekemään jotakin, ei seurauksena voi olla mitään hyvää. Koska tässä maailmassa kaikki on liittyneenä kaikkeen, nämäkin mielenosoittajat vain lisäsivät jännitystä sota-alueella. Epäilemättä heidän tavoitteensa oli toki hyvä.

Jokaisen ajatukset ja tekemiset vaikuttavat henkilökohtaisen elämäntilanteen lisäksi myös koko maailman tasolla. Voidaankin ajatella, että se mitä sinä tai minä teemme tässä ja nyt, lasketaan yhteen kaikkien muiden maailman ihmisten kanssa. Kokonaisuus sitten ratkaisee – voittavatko positiiviset ja rauhanomaiset teot vai kallistuuko vaaka negatiiviselle puolelle, jolloin kaaos, sodat ja viha lisääntyvät. Näkemämme maailman on koko ajan heijastettava tätä kokonaisuutta.

Alkuperäisissä hepreankielisissä teksteissä toistuu jatkuvasti sana “shalom”. Tällä sanalla on useita merkityksiä ja yleensähän se tunnetaan sekä yleisenä tervehdyksenä ja toisaalta sanakirjan mukaan se tarkoittaa myös rauhaa. Lisäksi tätä samaa sanaa käytetään myös silloin kun jokin asia on kokonainen ja mitään ei puutu. Kun tämän sanan toistumista tarkkaillaan eri tilanteissa onkin melko helppoa huomata mikä viesti teksteihin on upotettu.

Koska rauha ja kokonaisuus ovat sama asia, kukaan henkilö ei pysty kokemaan rauhaa ennenkuin hän on löytänyt itsensä ja tullut kokonaiseksi – tai kääntäen kukaan ei voi kokea kokonaisuutta ennenkuin hän on löytänyt sisältään rauhan. Kun henkilö elää rauhantunteessa, muiden henkilöiden tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät saa enää valtaa. Tällöin jokainen voi keskittyä vain positiivisen energian välittämiseen sekä tilanteisiin että henkilöille jotka eivät vielä ole tätä tasapainoa ja rauhaa saavuttaneet. Sillä kuka on oikeassa tai väärässä ei ole tällöin enää mitään merkitystä. Kenenkään asia ei ole ryhtyä tässä maailmassa tuomariksi rankaisemaan epäoikeudenmukaisuuksista, vaan sitä varten on olemassa yksinkertainen syyn ja seurauksen laki. Jokainen saa kyllä palautteen sekä omista törttöilyistään että positiivisista teoistaan ilman että kenenkään tarvitsee yrittää vaikuttaa prosessiin.

Ainoa keino rauhaan on vähitellen oppia näkemään vihollinen naapurin, jonkin valtion tai kansanryhmän sijasta omassa peilissä. Kun keskitämme kaiken energiamme ulkoisten tahojen muuttamisyritysten sijasta omaan kasvuumme ja etsimään rauhan omasta itsestämme, jokainen muutos painaa hieman kokonaisuuden positiivista vaakakuppia alemmaksi. Emmehän edes voi muuttaa mitään ulkoista tilannetta, voimme muuttaa vain itseämme. Muutokset ulkoisissa tilanteissa vastaavat aina omia sisäisiä muutoksia. Mitä paremmin olemme rauhassa itsemme kanssa, sitä vähemmän meillä on tarvetta reagoida ulkoisiin tapahtumiin. Kun vältämme reagointia, nämä ikävät tapahtumat eivät saa enempää energiaa joten ne eivät voi ainakaan kasvaa suuremmiksi. Ilman lisäenergiaa niiden on pienellä viiveellä kadottava. Teemmepä mitä tahansa, ainakaan emme halua lisätä vihaa ja negatiivisuutta – sitä on jo aivan riittävästi.

Mitä useampi tekee tätä työtä, sitä nopeammin saamme vaakakupit tasapainoon ja käännettyä lopulta positiivisuuden puolelle. Kun tämä tapahtuu, maailmanrauha on välitön seuraus muutoksesta. Jokainen teko lasketaan, joten sinun yksittäinen pieneltä ja vaatimattomalta tuntuva huomionosoitus läheisellesi voi hyvin olla se mikä tarvitaan kokonaisuuden muuttamiseksi. Kukaan poliittinen päättäjä tai muu johtohahmo ei voi saavuttaa maailmanrauhaa tai olla siitä vastuussa. He voivat olla osaltaan vaikuttamassa sen syntymiseen, mutta lopputulos on summa maailman yli seitsemän miljardin ihmisen kyvystä olla rauhassa itsensä ja koko universumin kanssa. Mitä sinä voisit tehdä rauhan hyväksi tässä ja nyt? Shalom!

2 thoughts on “Rauhaa rakentamassa

  1. Paljon kiitoksia sinulle Marko siitä hienosta Zoharista. Olet täysin oikeassa tässä artikkelissa, ajattelen aivan samoin. Pakottamalla estämme monia hyvän kehityksen mahdollisuuksia toisessa ihmisessä. Rakastan vapautta, rauhaa ja omaa tilaa. vapautta löytää ja olla se ihminen miksi olen syntynyt. mutta olen paljon kohdannut suvaitsemattomuutta, moni on minulle suuttunut, kun en ole heidän odotustensa mukainen. Kunnioitan jokaisen vapautta olla oma itsensä. Pidän hyvin vääränä mitään pakottamista ja väkivaltaa, pakkokeinoja. Jokaisen tulisi antaa tilaa toiselle osapuolelle muutokseen. Minusta olisi aivan hirveätä muuttaa ketään, vaan enemmänkin antaa eväitä toimia itsensä kanssa, kuten sinäkin Marko teet ja vapaus johtaa rauhaan ja väkivalan vähentymiseen. Nuo keinot, mitä näkee käytössä ovat surullisia ja vahingollisia. Kaikki näyttää hyvin negatiiviselta. Reagoimattomuus näihin on rauhaamme ylläpitävää.

  2. We are Spiritual beings having a human experience.
    Elämä voi olla ristiriitaista stressaavaa ajoittain. Fyysinen elämän voi tuntua liian vaativalta. Mutta antaa päätös ratkaista tai hoitaa itsensä jollekin instituutiolle, tietenkin se vie minua kauemmaksi omasta olemuksestani. Ei väliä mitä tapahtuu elämässä, on yksi asia, voi aina muistaa – että aina on olemassa ja saavutettavissa yhteys universumiin, yhteys meidän omaan syvään hengelliseen, universaaliin jumalalliseen olemukseen. Se on kuin laajakaistayhteyden pitämistä internetiin. Yteyden pitäminen syvinpään olemukseemme ei hylkää meitä vaikeinakaan aikoina. Ainoa asia, mitä tarvitsee tehdä on katsoa syvemmälle sisimpäänsä ja etsiä vastauksia. Hiljaisuus auttaa meitä löytämän sen.
    Se on meidän ”henkinen kaistanleveys” , joka ei vuoda pois koko ajan. Meillä on sisäistä voimaa pitää tämä universaali yhteys, se on osa henkisyytemme syvintä olemusta ja sisäistä rauhaa. Ihminen henkinen olemus on puhdas, kun ihminen syntyy, vaikka ihminen ei sitä silloin tietoisesti tiedä, ei osaa vaalia sitä, kukaan ei opeta, siksi ihmisiin kehittyy dualistista ajattelua, kiusauasta keskittyä eroihin ja puutteisisiin toisissa yksilöissä, ryhmissä, joko/tai , me tai he ja synnyttää erottamista. Mutta idea suvaitsevaisuutta molemmille, poistaa kahtiajakoa ja ei luo vihollisuutta. Rakkautta poistaa tuomitseva ajattelu ja erottaminen.
    Voima muuttaa maailma on itsessämme. Ei ole rakastava ymmärrystä voi soveltaa pahoja ja väkivaltaisia tapahtumia, kunnes löydän rauhan itseni kanssa. Hyväksyä kaikki itsestämme, myös meidän tummempi puolin, siellä voimme eniten vaikuttaa. Jokainen meistä on hyvin pieni suuressa maailmankaikkeudessa.Itsemme on meidän ensisijainen työpaikka, ympäristössä, jossa meidän viisautta, rakkautta, ja onnentoivotuksia juurtua ja kasvaa.
    Kun viha syntyy vastaan väkivaltainen terroristi tai ahne kapitalisti, kääntää sydämen kohti syvintä itseä ja löytää sisäisen rauhan. Se on rakastava teko rohkeutta kohdata demonit omissa ristiriidoissa. Sota, jota luulemme meidän täytyvän taistella muiden kanssa on voittettu taistemalla rakastaa itseäsi. (”The war you think you must fight with others is won in the battle to love yourself”). Tämä on voimanlähde voidaan kääntää ulospäin ilman sokeaa raivoa ja erillisyyden harhaa. Se on maa, josta me kasvamme, lähde, joka parantää, tulla kokonaiseksi, ja pystya tarjoamaan parasta itsestämme tkaikille muille.

    Kiitos Marko

Vastaa käyttäjälle Lumira Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *