Kuka on syyllinen?

Kun jotakin ikävää tapahtuu, usein kuulee esitettävän kysymyksiä tyyliin: kuka on vastuussa? kenen olisi pitänyt toimia tilanteen estämiseksi? mitä lakeja tai sääntöjä on muutettava jotta tilanne ei uusiudu?

Nämä ovat toki hyviä kysymyksiä, mutta universaalien tämän elämän lainalaisuuksien kannalta ehkä hieman epäoleellisia. Kaikki asiat tapahtuvat näiden periaatteiden mukaisesti, vaikkakin niiden tunnistaminen vaatii useimmiten sitä, että otamme muutaman askeleen taaksepäin ja katsomme tilannetta hieman suuremmassa kokonaisuudessa ja kehyksessä.

Yksi tärkeimpiä lainalaisuuksia on syyn ja seurauksen sääntö. Mitään ei tapahdu “sattumalta” tai “vahingossa”. Puu ei ilmesty pihalle sattumalta, vaan seurauksena jostakin kauan sitten kylvetystä siemenestä ja siitä seuranneesta kasvuprojektista. Samoin mikään ikävä tilanne ei tule tyhjästä, vaan se on seuraus jostakin vastaavasta aikaisemmin kylvetystä siemenestä ja usein pitkästä prosessista.

Tämän periaatteen vuoksi ei ole myöskään uhreja. Toki nopeasti katsottuna tilanteet ovat usein epäreilun näköisiä ja täysin viattomat ja syyttömät henkilöt joutuvat kärsimään. Mutta kun asiaa katsotaan riittävän suuressa kokonaiskuvassa, syyn ja seurauksen välinen yhteys lopulta selviää. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki seuraukset tulisi automaattisesti vain hyväksyä. Vaikka henkilö olisi tehnyt menneisyydessään kuinka ikäviä tekoja, hänen ei tarvitse vastaanottaa seurauksia samassa mittakaavassa. Mitä enemmän henkilö keskittyy positiivisiin ja korjaaviin ajatuksiin ja tekoihin, sitä enemmän hän saa “mitätöityä” tai neutraloitua seurausta. Vaikka jokin seuraus on väistämättä ilmestyttävä, tällaisen oman henkilökohtaisen muutostyön tuloksena suuretkin ikävyydet voidaan muuntaa siedettävän kokoisiksi harmeiksi.

Syyn ja seurauksen sääntö toimii henkilökohtaisen tason lisäksi myös usealla muulla kerroksella. Jokainen meistä vaikuttaa oman itsensä lisäksi myös monenlaisiin yhteisöihin. Työpaikalla henkilöiden ajatusmallit ja tekemiset vaikuttavat koko työyhteisön hyvinvointiin ja mielialaan, sama toteutuu myös ystäväpiireissä, kaupungin asukkaissa – tai vaikkapa kokonaisen valtion tai maanosan laajuudella. Mikä tahansa yhteisön henkilöitä yhdistävä ajattelutapa tai tietoisuus ilmenee useilla tavoilla. Olet ehkä huomannut tämän vaikka matkustaessasi eri kaupunkeihin. Joissakin kaupungeissa ihmiset ovat luonnostaan avoimia, ystävällisiä ja he ovat turistien kanssa heti kuin yhtä perhettä. Vastaavasti jossakin toisessa kaupungissa henkilöt ovat etäisiä eivätkä halua ehkä olla lainkaan tekemisissä uusien henkilöiden kanssa. Tällainen yleisvire luonnollisesti vaikuttaa kaikkeen olemiseen ja tekemiseen yhteisön alueella.

Jos yhteisön henkilöitä yhdistää viha tai muut negatiiviset ajatukset, tämän säännönmukaisuuden perusteella niiden on myös aina löydettävä jokin tapa ilmentymiseen käytännössä. Tämän vuoksi maailmalla uutisoidaan jatkuvasti toisten ihmisten vahingoittamisista mitä moninaisimmilla tavoilla. Koska mikään ei ole sattumaa, tilanteissa mukana olevat henkilöt ovat yleensä useassa erilaisessa tärkeässä roolissa. Ensimmäiseksi he vievät henkilökohtaisella tasolla loppuun jonkin historiallisen syy-seuraus-suhteen. Samanaikaisesti usein he antavat myös kasvot sille, mitä heidän yhteisössään tällä hetkellä tapahtuu.

Tapahtuipa mitä tahansa, asian käsittelyssä ei ikinä tulisi pohtia kuka teki mitä ja yrittää etsiä syyllisiä, vaan pyrkiä löytämään viesti tapahtumien takaa. Jos esimerkiksi kaksi eri väestöryhmää riitelevät keskenään ja tapahtuma herättää sinussa mitä tahansa voimakkaita tunteita, kannattaa pohtia missä asioissa itse kenties ilmaiset vihaa tai et ole valmis hyväksymään erilaisuutta. Jos löydät tällaisia alueita, voit ryhtyä tekemään tarpeellisia muutoksia. Toisaalta jos koet että omassa ajattelussasi ja tekemisissäsi kaikki on jo tämän asian suhteen kunnossa, tällöin tehtäväsi on jokin muu toisten henkilöiden auttaminen.

Jokainen on aina itse vastuussa kaikesta eikä syytä tai vastuuta voi ikinä ulkoistaa kenellekään. Jokaista meitä ympäröivät tapahtumat ilmentävät kulloinkin pinnalla olevia ajatuksia. Jos näkemäsi tapahtumat eivät miellytä, paras tapa on pyrkiä katkaisemaan tapahtumakierre mahdollisimman pikaisesti. Jos kylvät lisää samoja siemeniä, voit olla varma siitä että vastaavia tapahtumia tulee lisää ja entistäkin suuremmassa mittakaavassa. Sen sijaan tilanteet kannattaa ymmärtää viesteinä, tehdä johtopäätökset, ja etsiä korjaavat ajatukset ja teot omasta itsestään.

Jos näet ympärilläsi vihaa ja toisten henkilöiden satuttamista, varmista että et itse ainakaan ole mukana levittämässä vastaavia sanoja tai ideoita. Tämän jälkeen voit keskittyä jakamaan ympärillesi ymmärryksen, rakkauden ja yhteenkuuluvuuden viestiä. Mitä useammat tekevät näin, sitä pienemmiksi ikävät tapahtumat ympärilläsi kuihtuvat. Tätä työtä et kuitenkaan voi siirtää kenellekään muulle – vain sinä voit lopettaa kierteen, tehdä muutoksen itsessäsi, ja antaa vaikutusten heijastua kaikkialle ympärillesi. Mikään viranomainen, lakipykälä tai varsinkaan tekojen kostaminen ei voi korjata tilannetta.

Mikä muutoksen voit tehdä omassa ajattelussasi nyt heti ja miten heijastat sitä kaikkialle ympärillesi?

1 thought on “Kuka on syyllinen?

  1. Kiitollisuus tästäkin hyvästä päivästä joka on mahdollisuuksia täynnä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *